Matkailu on kasvava toimiala, itse asiassa yksi
voimakkaimmin kasvavista. Matkailu on ainut vientiala, jonka arvonlisävero jää
Suomeen. Matkailu työllistää Suomessa 140 000 ihmistä ja erityisesti
nuoria, ja alalle ennustetaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen
2025 mennessä. Myös matkailutulon ennustetaan kasvavan nykyisestä 13
miljardista eurosta jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja alalla
on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille kuten vähittäiskaupalle
ja kuljetusalalle.
Vuonna 2012 matkailusta saatu välitön matkailutulo
Etelä-Pohjanmaalla oli 353 miljoonaa euroa. Me eteläpohjalaiset tiedämme, että olemme
maailman suomalaisin maakunta niin matkailijoiden kuin täällä asuvien ja myös vientiyritysten
näkökulmasta katsottuna. Alueellamme matkailevien reilusta 600 000
vuosittaisesta majoitusvuorokaudesta vain noin 4 % on ulkomaalaisten
asiakkaiden tekemiä. Matkailu on siis hyvin vahvasti painottunut kotimaan
markkinoille. Matkailun mahdollisuudet on kuitenkin täällä Etelä-Pohjanmaalla
hyvin tiedostettu ja myös todettu, että kasvua on haettava kansainvälisiltä
markkinoilta.
Moni miettii, että kuka tänne haluaa tulla, mitä matkailijaa
kiinnostavaa meillä täällä oikein on? Jos osaamme katsoa maakuntaamme
ulkomaalaisen matkailijan silmin, huomaamme että meillä on paljonkin
tarjottavaa. Meille hyvinkin arkipäiväiset asiat ovat ulkomaalaisen silmissä
kiehtovia ja elämyksellisiä. Jopa metsäretken marjojen poimimisineen voi
tuotteistaa maksulliseksi matkailupalveluksi. On vain tunnettava omat
vahvuutemme ja kohderyhmät, joille palveluita tarjotaan. Palveluiden on oltava myös
laadukkaita. Tämän lisäksi on tunnettava kanavat, joiden kautta asiakkaat
tavoitetaan ja matkailupalvelumme myydään.
Matkailuala on edelläkävijä digitaalisuuden hyödyntämisessä
ja toimiala rakentuu vahvasti globaaleihin markkinoihin ja siellä tapahtuviin
muutoksiin. Jos haluamme pienen siivun maailman matkailubisneksessä liikkuvasta
rahasta, on viimeistään nyt hypättävä digitalisaation kyytiin ja tiukasti pysyttävä
mukana nopean kehityksen kurveissa. Ja hyväksyä tosiasia, että jos yrityksesi ei
ole verkossa, ei sitä ole olemassa. Eteläpohjalaisille matkailuyrityksille ja
toimijoille valmistuneessa Matkailun kansainvälistymisen askelmerkit –oppaassa
on perusasioista lähtien kerrottu mitä kansainvälistymisen edistämiseksi
yrityksissä on tehtävä. Olemme kansainvälistymisen polulla vielä alkumetreillä,
mutta kun polku on selkeä ja viitoitukset kunnossa niin reitille uskaltaa
lähteä. Polkua ei kuitenkaan tarvitse
lähteä yksin tarpomaan, yhdessä muiden yritysten ja toimijoiden kanssa retki on
vaivattomampaa ja määränpää saavutetaan joutuisammin.
Matkailustrategiassamme on tavoitteiksi asetettu luoda
edellytykset ympärivuotiselle matkailulle, saada asiakkaat viipymään
alueellamme kauemmin ja ulkomaalaisten yöpymisten lähes kolminkertaistamista
vuoteen 2020 mennessä. Kun kerran maharotoonta ei ookkaan ja muutenkin ollaan
parempia kuin muut yhteensä, niin miksi me eteläpohjalaiset emme onnistuttaisi
näissäkään tavoitteissamme?
Seinäjoen ammattikorkeakoulu